Ensimmäinen puolivuotinen kummikausi on takana ja samalla uudet kolmivuotiset hankekaudet ovat käynnistyneet Etiopian ja Keski-Aasian hankkeissamme.
Molempien hankkeittemme tavoitteena on vammaisten naisten voimaantuminen, millä tarkoitamme heidän itsetuntonsa, itsetuntemuksensa ja rohkeutensa vahvistumista. Tätä teemme vammaisia naisia tapaamalla, kouluttamalla ja tarjoamalla heille neuvontaa ja vertaistukea.
Sen lisäksi, että teemme töitä vammaisten naisten kanssa, meidän täytyy suunnata toimintaamme yhteiskunnan suuntaan, jotta ennakkoluulot ja haitalliset myytit vammaisuudesta saadaan vähenemään. Lisäämme tietoisuutta vammaisuudesta suuren yleisön keskuudessa esimerkiksi erilaisin katukampanjoin ja sosiaalisessa mediassa tiedottamalla. Molemmissa hankkeissa teemme myös yhteisyötä viranomaisten ja päättäjien kanssa. Tämä on tärkeää, jotta saamme viranomaiset noudattamaan vammaislakeja ja takaamaan vammaisille ihmisille kuuluvat palvelut.
Kirgisiassa ratifioitiin YK:n vammaissopimus keväällä, mikä oli vuosien ponnistelujen tulos. Naisemme ovat istuneet eri ministeriöiden työryhmissä, marssineet kaduilla vammaisten oikeuksien puolesta ja kampanjoineet sosiaalisessa mediassa. Vihdoin sopimus on nyt allekirjoitettu ja sitä vastaan voidaan vaatia päättäjiltä toimia vammaisten aseman parantamiseksi.
Voit tukea Kynnyksen kehytoimintaa ryhtymällä kummiksi vammaiselle naiselle osoitteessa: www.kynnys.fi/tule-kummiksi-vammaiselle-naiselle/
Tansanialainen urakoitsija jumppaa itseään työelämään aivohalvauksen jälkeen
Suomalainen kansalaisjärjestö Kiharusi ry valistaa aivohalvauksista Itä-Afrikassa. Aivohalvaus eli akuutti aivoverenkiertohäiriö on maailmanlaajuisesti johtavia kuolinsyitä. Se on myös merkittävin aikuisiän vammaisuutta aiheuttava sairaus. Kolmasosa sairastuneista jää päivittäisissä toiminnoissaan muista riippuvaiseksi.
15 vuotta hämärässä huoneessa
– Haluan näyttää kävelyäni valkoihoiselle, kuiskaa Bibi tyttärelleen.
Ilahdun, kun kuulen Bibin puhuvan. Tähän saakka hän on vaikuttanut apaattiselta, antanut tyttärensä keskustella puolestaan ja pyyhkiä suusta valunutta kuolaa. Nyt tytär nostaa hänet jaloilleen ja avustaa tukien liikkeelle. 71-vuotias Bibi ei saa suoristettua itseään. Kyyristyneessä asennossa hän pystyy ottamaan muutaman askeleen.
Fyysisten oireiden lisäksi aivohalvaukseen liittyvät neuropsykologiset jälkioireet rasittavat häntä yhä 15 vuotta sairastumisen jälkeen. Hän kärsii melusta ja muista voimakkaista ärsykkeistä. Hän ei halua poistua hämärästä huoneestaan, ei kuunnella radiota eikä katsella televisiota. Aika kuluu joko maaten sängyssä tai istuen lattialla sängyn vieressä.
Muutaman kävelyaskeleen jälkeen Bibi on väsynyt. Lapsenlapsi peittelee hänet vuoteelleen ja jää istumaan viereen. Maan tapa, tyttärien ja miniöiden vastuunotto sairastuneista, vähentää naisten tasa-arvoa työelämässä. Kukaan hoitoalan ammattilainen ei ole tarkistanut Bibin terveydentilaa yli kymmeneen vuoteen.
”Katolinen sairaala pelasti minut”
– Anna kun näytän, miten jumppaan halvaantunutta kättäni, huudahtaa Babu.
Äkillinen jumppaliike ikkunaa vasten säikäyttää keittiön lattialla kaakattaneet kanat pelmahtamaan ulos. Vertaistuen hengessä olen kertonut hänelle oman selviytymistarinani kahdesta aivoinfarktista.
– No, sinulla meni oikea puoli, minulla vasen, naurahtaa Babu hyväntahtoisesti.
Hän on esimerkki Itä-Afrikassa harvinaisesta kuntoutujasta, joka vaalii terveyttään ja käy verenpainemittauksissa. Hänen on pyrittävä palaamaan urakoitsijan ammattiinsa, koska perheen tulotaso romahti sairauden vuoksi kaksi vuotta sitten ja sosiaaliturvaa ei ole nimeksikään.
61-vuotias Babu kiittää henkensä pelastamisesta italialaisten johtamaa katolista sairaalaa Njombessa. Siellä hänelle tehtiin pään tietokonetomografia, joka on akuutissa aivoverenkiertohäiriössä tärkein perustutkimus. Se tehdään Tansaniassa alle puolelle sairastuneista, koska sairaaloissa ei ole laitteita tai potilaalla ei ole varaa maksaa tutkimuksesta. Omaisten ilo oli suuri muutama päivä sairauskohtauksen jälkeen, kun Babu heräsi ja kysyi missä oli.
Aivohalvauspotilaiden määrä moninkertaistunut
Tansanian eteläisellä ylänköalueella Iringan aluesairaalassa kolme fysioterapeuttia palvelee yli miljoonan ihmisen tarpeita. Harva iringalaisista on tietoinen terapiasta ja usealle parin euron käyntimaksu olisi liikaa.
– Vain tiistaisin voimme ottaa vastaan aivovamma- ja aivohalvauskuntoutujia, sanoo fysioterapeutti Hamisi. Osastolla vanha Tunturi-kuntoilulaite toimii paikattunakin, kiinalainen kuntopyörä ei.
Tuhansien kansanparantajien maassa on jo ennen sairaalan portille pääsyä ylitettävä lukuisia tietämättömyyden, köyhyyden ja ennakkoluulojen aiheuttamia esteitä. Silti Tansaniassa aivohalvauksen vuoksi sairaalaan tulleiden määrä on moninkertaistunut 40 vuoden aikana. Vuodepaikkojen määrä on pysynyt ennallaan ja resursseja pitkäaikaisen hoidon järjestämiseen ei ole.
Jos sairauden riskitekijöihin ei puututa, niin elintapamuutosten vuoksi aivohalvaukset tulevat yleistymään urbanisoituvissa kehitysmaissa. Valistustyö tietoisuuden lisäämiseksi vaatii innovatiivista ja kulttuurin huomioivaa lähestymistapaa.
Kiharusi ry havainnollistaa YouTube-videoilla swahiliksi, mitkä aivoinfarktin oireet ovat, miksi niiden nopea tunnistaminen on tärkeää ja kuntoutus kannattaa aloittaa pian sairastamisen jälkeen.
