Keski-Aasian hanke ulkopuolisin silmin

Teksti: Sanna Paasonen 

Kuva: Liisa Huima 

Kynnys ry on tehnyt Keski-Aasian vammaisliikkeen kanssa yhteistyötä ainakin vuodesta 2005 asti ja on ollut mukana Keski-Aasian vammaisten naisten verkoston alullepanossa. Tammikuussa 2022 alkoi uusi nelivuotinen ohjelmakausi Ishtirokin (Tadzhikistan), Shyrakin (Kazakstan) ja Ravenstvon (Kirgisia) kanssa. Ensimmäisillä kausilla Kazakstanin vammaisten naisten organisaatio Shyrak toimi pääkoordinaattorina Keski-Aasiassa. Edellisen ohjelmakauden alkaessa vastuu siirtyi kirgisialaiselle Ravenstvolle, jotta tämäkin järjestö oppii työssä tarvittavat koordinointitaidot.  

Yhteistyömme aikana merkittävimpiä virstanpylväitä ovat olleet muun muassa YK:n vammaisoikeussopimuksen ratifiointi Kazakstanissa ja Kirgisiassa sekä Keski-Aasian vammaisten foorumin pitkäaikaisen puheenjohtajan ja Shyrakin toiminnanjohtajan Lyazzat Kaltayevan valinta senaattoriksi. Vammaiskumppaanuden kanssa toteutuvan Keski-Aasian vammaisten naisten voimaantuminen -hankkeen pääpaino on ollut vammaisten naisten aseman vahvistamisessa yksilöllisesti, yhteisöllisesti ja yhteiskunnallisesti. Muun muassa vuosittaisilla kesäleireillä saadun vammais- ja sukupuolitietoisuuden ja seksuaaliterveyskasvatuksen myötä vahvistuu vammaisten naisten tietoisuus siitä, mihin heillä on oikeus. Hankkeessa tehdään myös lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevää työtä. 

Ulkoministeriön rahoittamaa yhteistyöhanketta tulee evaluoida viimeistään pitkäaikaisen yhteistyön päättyessä, jotta yhteistyökumppaneiden itsenäinen selviytyminen varmistuu. Evaluaatiossa tarkastellaan neljää eri osa-aluetta: vaikuttavuutta, kestävyyttä, tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Kilpailutuksen päätteeksi Kynnyksen evaluaation tekijöiksi valittiin Tytti Matsinen ja Katariina Sario. Prosessi käynnistyi joulun alla kick-off-tapaamisella ja raportti valmistui kolme kuukautta myöhemmin maaliskuussa.  

Aineistonkeruuvaiheeseen sisällytettiin nykyisen ja edellisen hankekauden dokumentit, jotta yhteistyöstä voidaan saada kokonaiskäsitys. Dokumenttien lisäksi tietoja kerättiin kesäleireille osallistuneiden ja organisaatioiden hankkeen hallinnosta vastaavien verkkokyselyllä sekä joidenkin kesäleireille osallistuneiden haastatteluilla. Haastateltavien joukossa on myös suomalaisia, Kynnyksen edellinen ja nykyinen koordinaattori sekä Väestöliiton projektikoordinaattori. Toinen evaluaation tekijöistä toteutti viikon mittaisen kenttämatkan Kazakstaniin ja Kirgisiaan.  

Sarion ja Matsisen raportin tulososiossa on kuvailtu SWOT:n analyysin tuloksien lisäksi yhdeksän suositusta jatkokehittämiseen. Hankkeen vahvuuksiksi on mainittu esimerkiksi kolmen organisaation vahvat naisjohtajat. Vahva johtajuus nähdään myös riskialttiina, jos organisaation sisällä ei ole henkilöitä jakamassa vastuuta. Vahvan johtajan siirtyminen toisiin tehtäviin voi horjuttaa organisaatiota. Esimerkiksi osa kesäleireillä käyneistä voisikin siirtyä organisaation vastuullisiin tehtäviin. Raportin mukaan kesäleirien sisältö ja kohderyhmä ovat aiheuttaneet ristiriitoja. Leireille, joissa käsitellään itsenäisen elämän taitoja, on osallistunut myös vammaisia miehiä. Kirgisiassa lähisuhdeväkivaltaa käsittelevällä leirillä taas on ollut vain vammaisia naisia, jotta turvallinen tila olisi osallistujille mahdollinen. Hankkeen painopiste onkin vammaisten naisten voimaantuminen, ei itsenäisen elämän taidot, joten tätä suositellaan jatkossa pohdittavaksi.  

Raportissa on käsitelty myös organisaatioiden riippuvuussuhteita.  Esimerkiksi Tadzhikistanin järjestötoiminta on täysin suomalaisten avustusten varassa. Taustalla on maan vammaisiin kohdistuva syrjintä ja vaikea taloudellinen tilanne. Tällä hetkellä vammaisilla henkilöillä ei ole mahdollisuutta saada tukea kotimaaltaan. Raportissa suositellaan selvittämään kansainvälisiä verkostoja ja yhteistyötahoja, kuten yliopistoja ja instituutteja.  

Englanninkielinen raportti on luettavissa Kynnyksen kotisivuilla: https://kynnys.fi/kehitysyhteistyo/kehitysyhteistyohankkeet/keski-aasia/