Äitinsä vieressä hymyilevä 10-vuotias munuaissiirron saanut Sumaya haaveilee lääkärin urasta.
Sumaya ätinsä kanssa.
22-vuotias Maryam vammautui viiden vuoden käisenä liikenneonnettomuudessa ja kävi neljännen luokan jälkeen kotikoulua. Opiskeleminen ei kuitenkaan ole hänen juttunsa, vaan hän haaveilee laulajan urasta.
Maryam
Kynnys on lähes 2000-luvun alusta lähtien tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä Keski-Aasiassa, jonka ansiosta perustettiin ensimmäiset vammaisten naisten järjestöt Kazakstaniin, Kirgisiaan ja Tadžikistaniin. Lisäksi Kazakstanissa ja Kirgisiassa on ratifioitu YK:n vammaissopimus, mutta edelleen on paljon tehtävää.
Kummina tuet Kynnyksen Etiopian ja Keski-Aasian vammaisia kumppaneita. Tuellasi he saavat mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Lue lisää ja tule kummiksi osoitteessa: https://kynnys.fi/liity-kummiksi/.
Kirgisiassa on kevään ja kesän aikana toteutettu tulevien nuorten johtajien koulutukset kolmessa osassa. Niissä käsiteltiin muun muassa ihmisoikeuksia, vaikuttamistyötä ja dokumenttien kirjoittamista. Kazakstan puolestaan valmistelee isäntämaana naisten verkoston tapaamista syksyllä. Verkoston sivuhaarana kehitetään vammaisten naisyrittäjien tukiverkostoa, johon etsitään yhä rahoitusta. Viime marraskuussa on järjestetty kaksi seminaaria, joissa käsiteltiin vammaisten naisten tukemista yritystoiminnassa toteuttamalla vammaisinkluusiota.
Tajikistanissa on kevään aikana järjestetty viisi vertaistukitapaamista ja kesäkuun lopulla jälleen kesäkoulu vammaisille naisille, kuten muissakin Keski-Aasian maissa. Kesäkoulut ovat pitkään olleet tärkeä osa Kynnyksen hanketoimintaa.
Lokakuun lopulla hankekoordinaattori Sanna Paasonen lähtee seurantamatkalle ja hänen matkapäiväkirjansa julkaistaan jälleen Kynnyksen somekanavissa sekä Kehyjuttu-sivuilla, joita kannattaa siis seurata!
Kuvassa hankematkalta Sveta Esenkazieva kuuntelee tarkkaavaisesti. Taustalla (keltaisessa paidassa) Nurila Jamynchieva sekä AlmiraArtybek kyzy. Kuva: Liisa Huima
Kummina tuet Kynnyksen Etiopian ja Keski-Aasian vammaisia kumppaneita. Tuellasi he saavat mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Lue lisää jatule kummiksi osoitteessa: https://kynnys.fi/liity-kummiksi/.
Kynnyksen kehityskoordinaattori Sanna Paasonen kävi vaiherikkaalla Keski-Aasian hankkeen seurantamatkalla. Heti alkuun ensimmäinen lento peruttiin ja hänen piti etsiä uutta reittiä Tadżikistanin Dushanbeen. Paasosen korvaava lento Istanbuliin myöhästyi niin paljon, ettei hän enää ehtinyt Almatyn koneeseen.
Suunnitelmat menivät jälleen uusiksi, koska uusi arvioitu saapumisaika Dushanbeen olisi ollut perjantaina iltapäivällä ja lauantaina kukaan ei ollut enää töissä Tadżikistanin itsenäisyyspäiväisyyspäivän takia. Paasonen päätti siis suunnistaa suoraan Kazakstanin Almatyyn, jossa aloitti suunniteltua aikaisemmin paikallisten tapaamiset.
Kuvassa näkyy Almatyyn lähtevä kone auringon laskiessa Istanbulin kentällä.
Ainakin Kazakstanin pääkaupungissa, Almatyssa, löytyy näitä kutsunappeja erityyppisten liikkeiden edestä. Joissakin paikoissa tosin rappujen päässä niin, että kutsujan täytyy pyytää ohikulkijaa painamaan nappia puolestaan.
Kazakstanissa toimivan Shyrak-vammaisjärjestön perustajajäsen ja varapuheenjohtaja Alima kutsui Sanna Paasosen kotiinsa perinteisen kazakstanilaisen ruokapöydän ääreen. Alima työskentelee Tasa-arvoinen yhteiskunta -projektin koordinaattorina, joka tarjoaa vammaisille henkilöille neuvonta- ja tukipalveluja. Työministeriön ansiosta projekti laajentui Almatyn kaupungissa 8 eri toimipisteeseen.
Kuvassa Aliman puoliso esittelee Kazakstania visuaalisen karttakuvan avulla. Toisessa kuvassa Alima perheenjäsenineen, lähellä asuva Akbota, Sanna Paasonen ja Paasosen kaksi venäjää puhuvaa viittomakielen tulkkia istuvat tuhdin ruokapöydän ympärillä olohuoneessa.
Pari faktaa Kazakstanista:
Tiesittekö muuten, että Kazakstanin kansalliseläin on lumileopardi, jota tulee varoa lumisilla vuoristoalueilla?
Almatysta löytyy ainakin kahdenlaista invataksia: perinteinen tilataksi tai henkilöauto tilavammalla tavaratilalla, jonne voi laittaa apuvälineet.
Kazakstanissa ensimmäiseen vammaluokitukseen kuuluvat saavat maksuttomat vammaispalvelut, kuten esimerkiksi avustus- ja kuljetuspalvelut. Vuoteen 2017 asti ensimmäiseen vammaluokitukseen kuuluvat saivat valtiolta ilmaisen omistusasunnon mikäli eivät vielä omistaneet asuntoa ja olivat asuneet kaupungissa vähintään kolme vuotta. Nykyään vammaiset saavat valtion kautta edullisemman vuokra-asunnon, jossa tehdään muutostyöt. Kazakstanissa on käytössä kolme vammaluokitusta ja niin sanottu lääkäriraati päättää mihin luokitukseen vammainen henkilö kuuluu.
Kuvassa näkyy henkilöauton etuikkunan vasemmassa yläkulmassa pyörätuolilogolla varustettu kuvalappu.
Sanna kävi kahtena päivänä myös Shyrakin toimistossa tapaamassa työntekijöitä ja haastatteli paria itsenäisen elämän taitojen koulutuksiin osallistunutta vammaista naista tuleviin hankkeen julkaisuihin.
Kuvassa keskellä kannettavan tietokoneen edessä istuu Shyrakin puheenjohtaja Tatyana Baklazhanskaya, joka vastaa Kynnyksen vammaisten naisten voimaannuttamisen hankkeesta Kazakstanin päässä. Shyrakin puheenjohtaja valitaan kolmen vuoden välein pidettävässä jäsenkokouksessa, jolloin käsitellään puheenjohtajavaalien lisäksi kolmen edeltävän vuoden toimintakertomusta ja jäsenet voivat esittää kehittämisehdotuksia kolmelle seuraavalle vuodelle. Puheenjohtaja valitsee varapuheenjohtajan ja päättää tämän toimintavaltuuksista. Shyrakissa työskentelee kaikkiaan 10 työntekijää itsenäisen elämän taitojen kouluttajista siivoojiin.
Seuraavaksi Kirgisian pääkaupunkiin Bishkekiin
Ensimmäiset päivät Kirgisian pääkaupungissa, Bishkekissä kuluivat Ravenstvon toimistotapaamisiin. Ravenstvo on valtakunnallinen järjestö, jolla on pääkoordinointivastuu Keski-Aasian päässä Kynnyksen kehitysyhteistyöhankkeessa. Myös Tadżikistanin Ishtirok ja Kazakstanin Shyrak ovat mukana kumppanijärjestöinä Kynnyksen hankkeessa. Kirgisiassa tavattiin tietenkin muiden muassa Ravenstvon johtaja Gulmira Kazakunova.
Gulmira Kazakunova Ravenstvosta.
Ravenstvo vammaisten naisten järjestönä on kasvanut huimasti viime vuosina ja sen yhtenä erityispiirteenä voinee pitää vammaisiin naisiin kohdistuvaa (ennalta ehkäisevää) väkivaltatyötä.
Viimeisenä päivänä Sanna Paasonen kävi tutustumassa Indepencedent Living Centeriin Bishkekin laidalla, jossa vammaiset naiset pääsevät harjoittamaan itsenäistymistä ja yhteiskuntaan osallistumista, kuten ruoanlaittoa, hygieniasta huolehtimista, ulkona liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä.
Kuva koulutuskeskuksen ulkopuolelta hiekkaiselta pikkutieltä katsottuna. Taustalla näkyy Sveta, joka vastaa koulutuskeskuksesta. Hänen vieressään oikealla puolella seisoo Bermet, joka on Kynnyksen hankkeen kirgisialainen koordinaattori. Molemmat hymyilevät kameraan päin vilkuttaen.
Remontoidun keittiön pöydän ääressä istuva Sveta kaataa teetä kuppiin ja ruokapöydällä näkyvät teetarjoilut. Toisessa kuvassa osallistujat esittelevät maalauksia Gulmiralle ja Sannalle. Taidetyöpajassa harjoitellaan värien ja kynien käyttöä.
Yllättävän kallis kotiinpaluu
Viimeisessä kuvassa näkyy kädessä oleva maksupääte Bishkekin lentokentällä. Matkalla voi sattua yllättäviäkin käänteitä, kuten kävi tällä Sanna Paasosen seurantamatkalla. Tässä tilannekuvassa Paasonen joutui maksamaan 300 euron ”sakot” päästäkseen Bishkekistä kotiin. Lähtöselvitystiskillä annettiin maksupääte mukaan tulkille, koska lipun rekisteröinti ja maksaminen tapahtuivat toisessa kerroksessa. ”Sakot” johtuivat siitä, että Paasonen ei toteuttanut alkuperäistä matkasuunnitelmaa ja lentänyt Dushanbeen vaan jätti Istanbul-Dushanbe-Almatyn väliset lennot väliin.
Sanna Paasonen on palannut kotimaahan monipuolisen seurantamatkan jälkeen.
Kynnys ry on tehnyt Keski-Aasian vammaisliikkeen kanssa yhteistyötä ainakin vuodesta 2005 asti ja on ollut mukana Keski-Aasian vammaisten naisten verkoston alullepanossa. Tammikuussa 2022 alkoi uusi nelivuotinen ohjelmakausi Ishtirokin (Tadzhikistan), Shyrakin (Kazakstan) ja Ravenstvon (Kirgisia) kanssa. Ensimmäisillä kausilla Kazakstanin vammaisten naisten organisaatio Shyrak toimi pääkoordinaattorina Keski-Aasiassa. Edellisen ohjelmakauden alkaessa vastuu siirtyi kirgisialaiselle Ravenstvolle, jotta tämäkin järjestö oppii työssä tarvittavat koordinointitaidot.
Yhteistyömme aikana merkittävimpiä virstanpylväitä ovat olleet muun muassa YK:n vammaisoikeussopimuksen ratifiointi Kazakstanissa ja Kirgisiassa sekä Keski-Aasian vammaisten foorumin pitkäaikaisen puheenjohtajan ja Shyrakin toiminnanjohtajan Lyazzat Kaltayevan valinta senaattoriksi. Vammaiskumppaanuden kanssa toteutuvan Keski-Aasian vammaisten naisten voimaantuminen -hankkeen pääpaino on ollut vammaisten naisten aseman vahvistamisessa yksilöllisesti, yhteisöllisesti ja yhteiskunnallisesti. Muun muassa vuosittaisilla kesäleireillä saadun vammais- ja sukupuolitietoisuuden ja seksuaaliterveyskasvatuksen myötä vahvistuu vammaisten naisten tietoisuus siitä, mihin heillä on oikeus. Hankkeessa tehdään myös lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevää työtä.
Ulkoministeriön rahoittamaa yhteistyöhanketta tulee evaluoida viimeistään pitkäaikaisen yhteistyön päättyessä, jotta yhteistyökumppaneiden itsenäinen selviytyminen varmistuu. Evaluaatiossa tarkastellaan neljää eri osa-aluetta: vaikuttavuutta, kestävyyttä, tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Kilpailutuksen päätteeksi Kynnyksen evaluaation tekijöiksi valittiin Tytti Matsinen ja Katariina Sario. Prosessi käynnistyi joulun alla kick-off-tapaamisella ja raportti valmistui kolme kuukautta myöhemmin maaliskuussa.
Aineistonkeruuvaiheeseen sisällytettiin nykyisen ja edellisen hankekauden dokumentit, jotta yhteistyöstä voidaan saada kokonaiskäsitys. Dokumenttien lisäksi tietoja kerättiin kesäleireille osallistuneiden ja organisaatioiden hankkeen hallinnosta vastaavien verkkokyselyllä sekä joidenkin kesäleireille osallistuneiden haastatteluilla. Haastateltavien joukossa on myös suomalaisia, Kynnyksen edellinen ja nykyinen koordinaattori sekä Väestöliiton projektikoordinaattori. Toinen evaluaation tekijöistä toteutti viikon mittaisen kenttämatkan Kazakstaniin ja Kirgisiaan.
Sarion ja Matsisen raportin tulososiossa on kuvailtu SWOT:n analyysin tuloksien lisäksi yhdeksän suositusta jatkokehittämiseen. Hankkeen vahvuuksiksi on mainittu esimerkiksi kolmen organisaation vahvat naisjohtajat. Vahva johtajuus nähdään myös riskialttiina, jos organisaation sisällä ei ole henkilöitä jakamassa vastuuta. Vahvan johtajan siirtyminen toisiin tehtäviin voi horjuttaa organisaatiota. Esimerkiksi osa kesäleireillä käyneistä voisikin siirtyä organisaation vastuullisiin tehtäviin. Raportin mukaan kesäleirien sisältö ja kohderyhmä ovat aiheuttaneet ristiriitoja. Leireille, joissa käsitellään itsenäisen elämän taitoja, on osallistunut myös vammaisia miehiä. Kirgisiassa lähisuhdeväkivaltaa käsittelevällä leirillä taas on ollut vain vammaisia naisia, jotta turvallinen tila olisi osallistujille mahdollinen. Hankkeen painopiste onkin vammaisten naisten voimaantuminen, ei itsenäisen elämän taidot, joten tätä suositellaan jatkossa pohdittavaksi.
Raportissa on käsitelty myös organisaatioiden riippuvuussuhteita. Esimerkiksi Tadzhikistanin järjestötoiminta on täysin suomalaisten avustusten varassa. Taustalla on maan vammaisiin kohdistuva syrjintä ja vaikea taloudellinen tilanne. Tällä hetkellä vammaisilla henkilöillä ei ole mahdollisuutta saada tukea kotimaaltaan. Raportissa suositellaan selvittämään kansainvälisiä verkostoja ja yhteistyötahoja, kuten yliopistoja ja instituutteja.
